Heräiltiin 29.7 Berliinin hostellissamme ja nautittiin siellä tukeva aamupala. Jännitettiin (tai minä jännitin) kumpanakin yönä/aamuna, et onko joku murtautunut autoomme yön aikana. Siellä nimittäin oli kadunvarsilla sellaisia varoituksia, että älä jätä mitään arvokasta autoosi, ettei kukaan iske ikkunaa hajalle ja varasta sitä sieltä. Ja meillähän onneksi ei tosiaan ollut yhtään mitään tavaraa takakontissa... köh köh... Noh, onneksi joku viisas autoinsinööri on keksinyt laittaa farmareiden takakontin suojaksi sellaisen rullaverhon, jottei kukaan näe onko siellä jotain vai ei. Joten tyhjennettiin ennen ekaa Berliini-yötä auton takapenkiltä kaikki tavaat pois ja takakontistakin sen verran, että se verho pystyi olemaan siinä sillein rennon näköisesti. Eli verho ei pullistellut sen näköisesti että siellä olis paljon tavaraa.

Noh, onneksi kukaan huumehörhö ei keksinyt hajoittaa ikkunoitamme, joten päästiin aamulla matkaan suunnitelman mukaisesti. Lähdettiin joskus noin klo 10.00 aikoihin.

Siinä sitten köröteltiin ja matka sujui yllättävän hyvin, eikä juututtu koko matkana kuin yhteen tietyöruuhkaan. Kyllähän tuossa matkaa riitti ajettavaksi n. 1600km, joista Timo ajeli sellaiset 800km ja minä 400km. Ei tosin yhteen kyytiin, vaan pätkittäin. Alkoi jo musiikkitarjontakin tympäännyttämään autossa, kun samat biisit alkoi kuulua uudestaan ja uudestaan...

Muuten onnistuttiin kyl aina löytämään oikeat reitit ja motarit, on vähän eri tasoo tuo tieopasteiden määrä saksassa kuin suomessa, eksyminen on oikeastaan mahdotonta. Ainoa hankaluus koittikin sitten Tukholmassa yöllä, kun olisi pitänyt löytää Silja Linen satama keskustan läpi ajaen... Ja eikö tietysti kannettavasta loppunut akku just kun oltiin saapumassa Tukholmaan, joten harhailtiin siinä jonkin aikaa eikä satamaa löytynyt mistään.

Oli jo 30.7 maanantai, aamuyö n. klo 2.00, voitte vain kuvitella kuinka hiljaista siellä oli, ei voinut oikein neuvoakaan kysellä keneltäkään kun ei mikään paikka ollut auki eikä kaduillakaan liikkunut ketään. Onneksi sitten bongattiin hotelli, niissähän on aina respat auki 24h vuorokaudessa ja ne osaa englantiakin siellä ja sieltä saa aina karttojakin. Joten niin me sitten mentiin sieltä kyseleen et missä olis satama. Ei edes oltu sillä hetkellä pahasti hukassa, oltiin jo kuitenkin oikealla puolella kaupunkiakin ja parin korttelin päässä oli jo lähimmät viitatkin satamaan. Antoivat vielä Tukholman kartankin, jonka avulla sitten päästiin suuntaamaan itsemme satamaan vajaan puolen tunnin harhailun päätteeksi.

Satamaan kun päästiin niin etsittiin "kiva" parkkipaikka, kaadettiin penkit mataliksi ja käytiin nukkuun. Kello oli nukkuun mennessämme n. 2.30 ja laiva lähtisi kahdeksalta. Ehdittäisiin siinä pari tuntia nukkuakkin jopa. Tosin mua palelti niin paljon, etten pystynyt nukkumaan kuin pari tuntia, jonka jälkeen auringonpaiste yhdistettynä koleaan ja kylmään autoon oli liikaa meikäläisen unenlahjoille ja ryhdyin väkertelemään unenpöpperössä sudokuja viidestä eteenpäin...

Kuudelta meillä oli sitten kello herättämässä ja ajeltiin siitä sitten sinne Siljan autojen check in-jonoon, jossa muutkin aamuvirkut olivat jo odottelemassa tiskien aukeamista.

Tiskit aukesi siinä puol seitsemältä ja päästiin siitä sitten ajamaan laivaankin puol kahdeksan nurkilla. Hyttimme oli "lemmikkieläinhytti"-nimikkeellä varustettu, joskin täysin samanlainen kuin kaikki muutkin normaalit 4 hlö:n hytit joissa olen ollut... tiedä sit mikä siitä nyt muka niin lemmikkieläinhytin teki, mut samapa tuo mulle. Käytiin siitä sitten saman tien jatkamaan unia, sen verran vielä väsytti kun ei autossa nukkuminen kuitenkaan kaikkein mukavinta puuhaa ole...

Laiva lähti sitten liikkeelle klo 8.00 ja perillä Turussa oltiin klo 20.15. Sieltä sitten suunnistettiin ensimmäisenä sataman tulliin, jossa Timo täytteli paperilappuja autoa varten että saataisiin hienot punaiset ja väliaikaiset tarralappurekisterikilvet autoomme. Kun päästiin jatkamaan matkaamme, kello oli jo päälle yhdeksän.

Matkalla nähtiin heti Turun jälkeen ABC, ja oli taas niin hienoa saada syödä Hesburgerin hampurilaisia pitkästä aikaa... :) Piti kääntää aivotkin taas boonuskortti-asentoon, sillä ABC:llä pystyi maksamaan boonuskortillakin ostoksiaan. Todella hurjaa...

Mökille päästiin siinä joskus yhden, puol kahden aikoihin yöllä ja ennen kuin oltiin saatu lämmitettyä sitä vähän ja pedit laitettua kuntoon, kellokin oli jo yli kahden. Mutta oli kyllä ihana saapua pitkästä aikaa mökille, luonnonkeskelle hiljaisuuteen (ja vesisateeseen...)

Aamupäivällä kun sit heräiltiin 31.7 purettiin hieman tavaraa autosta, otettiin uutta tavaraa kyytiin ja lähdettiin ajelemaan kohti Laukaata. Mökillä oli ihan älyttömästi mustikoita, poimin ennen lähtöä pari pakasterasiallista. Muutaman kanttarellinkin löysin, otin ne mukaan äipälle ja isälle syötäväksi. Täytyy tässä varmaan viikonloppuna ajella sinne uudestaan, niin poimin sit lisää mustikoita ja käyn etsimässä metiköstä lisää parempia kanttarellipaikkoja, niitä kuulemma siellä on kyllä paljonkin...