Jännittävää kyl, kuinka tunteet heittelee kauheasti nyt. Välillä on hirveen innoissaan koko lähdöstä, välillä laiskotuttaa, uuvuttaa, jännittää ja välillä, kuten parhaillaan, stressaa. Kauhea stressi pukkasi päälle alkuviikosta... Stressi nimenomaan pakkaamisesta, että ehtii saamaan kaiken kuntoon. Päässä pyörii miljoona ajatusta, et herkkäunisempi saattasisi sängynpohjalla pyöriä tuntikaupalla... mun unenlahjani on liian hyvät että yöunet vielä tälläisestä pikkustressistä lähtisi.

Käytiin eilen läpi eteisen hyllyä, johon on kumpikin sullottu koulupapereita vuoskaudet.... eikä niillä ole vieläkään mitään tehnyt, joten paperinkeräykseen vaan. Ei sitä kuitenkaan tule koskaan kaivettua mitään muistiinpanoistaan, kun kaikki kuitenkin löytyy tarvittaessa googlettamalla. Ja jos opinnäytteeseeni joskus jotain erikoisempaa tarvitsen, pystyyhän sitä meneen uudestaan opettajan juttusille. Vielä olisi makkarissa laatikoissa läjä koulumappeja, jos ne vaikka tänään saisi läpi käytyä.

Eilen tuli postitettua se muuttoilmoituskin viimein. Korjasin myös meidän lattialistan öljyväreillä ja kansainvälinen KELA-korttini on kadoksissa...  Että sellaista... Niin ja tehtiin naapurien kanssa jo toinen valitus yläkerran iskuporakoneterroristeista. Siellä ne paukuttelee ja rakentelee jatkuvasti. Sais isännöitsijä käydä tekemässä tupatarkastuksen ja katsoon et minkälaiset sirkkelit ja porakoneet sillä siellä oikein on.

-  Päiviä lähtöön 14  -

...no niinpä!