Perustelinpa nyt sit tälläisen blogin johon keräilen talteen tietoja ja muistoja vaihtoonlähdön kiemuroista.

Näin perustiedoiksi voisin kertoilla, että tarkoituksena olisi lähteä Itävaltaan opiskelemaan Fachhochschule Vorarlberg (Vorarlbergin ammattikorkeakoulu), Dornbirniin. Dornbirn sijaitsee siis aivan Itävallan "vasemmassa reunassa".

234337.jpg

Jonkinlainen englannin kielinen kuvaus kaupungista löytyy tuolta:

http://dornbirn.at/tourismus/gem_9218.shtm

Ja koulun englanninkieliset kotisivut löytyvät täältä:

http://www.en.fhv.at/

Hakemukset tuonne lähtee tämän kuun loppuun mennessä, eli muutaman päivän sisään. Se on sit menoa.

Idea vaihtoon lähdöstä sain joskus viime vuoden loppupuolella, loka, marraskuussa. Olin Hennesillä shoppailemassa ja lähetin Timolle tekstarin et "lähdetäänkö Itävaltaan opiskeleen?". Timo sanoi joo, ja sitten alettin tarkemmin asiaa ihmetteleen.

Jossain vaiheessa Itävalta vaihtui Saksaan ja siellä olevaan ammattikorkeakouluun. Sieltä meidän koulun opettajille oli kerrottu että he haluaisivat oikein mielellään opiskelijoita, et jos vain suinkin joku olisi kiinnostunut niin ilmoittakaa siitä meille. Sitten kun kyseltiin lisätietoja ja tietoja siitä paikasta niin he suhtautuivat kuitenkin meihin todella kylmäkiskoisesti ja eivät kertoilleet mitään tietoja. Lupailivat kyllä että kursseja kuitenkin voisi järjestää englanniksikin, jos kysyntää on.

Tuossa noin kuukausi sitten sieltä oli tullut kurssitarjottimet ensi vuodelle, ja sieltä kävi hyvin selvästi ilmi ettei mitään kursseja englanniksi aiotakkaan järjestää ja mikäli sinne haluaa opiskelemaan, pitäisi osata saksaa niin hyvin että pystyy normaalien tuntien mukana olemaan. Kahden päivän pikakertauskurssi saksan kielellä olisi tarjottu vaihto-opiskelijoille, mut sen suurempia kielellisiä perehdytyksiä ei olisi luvassa.

Tuo tieto sit vähän masenti, ja palasimme takaisin suunnitelma A:han, eli Itävaltaan. Anneli Kakko, mm. kansainvälisiä asioita hoitava supermukava opettajamme järjesti meille viime keväänä vierailun Itävaltalaisen professori Johannes Steinschadenin kanssa, joka vaikutti oikein mukavalta ja kielitaitoiselta mieheltä, ja hän lupasi meille jo silloin että jos vain haluamme laboratorioissa tehdä opintoja, niin se kyllä sopii ja saamme tehdä projekteja siellä niin paljon kuin vain haluamme. Joten ajateltiin et kun kerta Itävaltaan pääsee varmasti, niin miksipä ei sit sinne.

Itävallassa kukaan ei oleta että ymmärtäisi siitä niiden murteesta jotain, toisin kuin Saksassa kaikki olettavat että kaikki muutkin osaa Saksaa.

Joten Itävaltaan nyt sit päätettiin lopulta paperit lähetellä. Nyt ne on vielä KV-toimistossamme odottelemassa oikolukemista, tarkastusta ja lähetystä.

Kunnes lisää raportoitavaa ilmenee,

Maija