Päivä alkoi todella varhain... 7.00 oli kello herättämässä ja siitä sitten unenpöpperössä lähdettiin parin kaverin luo autolla. Luvattiin heittää ne nimittäin Friedrichshafenin lentokentälle. Sieltä meinaaten lentää Ryanair kohti Dublinia. Täältäpä sinne ei ole kuin jotain 57km, eli Suomalaisella mittapuulla: ei paljon mitään!

Clara ja Sean olivat kyl parhaimmat tyypit täällä koko reissulla, tuntui tosi haikealta heittää ne lopullisesti lentokentälle... Olen vähän kyl suunnitellut et pitänee lähteä käväsemään Valenciassa keväällä ja suunnittelivatpa nekin tulevansa Suomeen talvella. Että eiköhän tässä vielä nähä, vaikka tippa linssissä heippa sanottiinkin...

Noh, kun kerta oli revitty itsemme aikaisin liikkeelle ja oltiin jo hyvän matkaa Saksan puolella, aurinkokin paistoi ja ei ollut mitään ohjelmaa Dornbirnissä, ajettiin siitä sitten Meersburgiin = pieni turistirysäkaupunki Bodenseen rannikolla, joka on kuuluisa vanhasta kaupungistaan. 

Siellä sattui samaan aikaan olemaan joku ryhmä pukeutuneena tuollaisiin perinneasuihin. Sointuvat niin hyvin kaupungin muuhun ulkonäköön, joten pakkohan niistä oli kuva ottaa!

Seuraavat kuvat on sieltä vanhan kaupungin alueelta myös. Idyllisiä ja romanttisia pieniä kujia, joiden varsilla oli hyvinhoidettuja puutarhoja ja taloja. Ihana paikka, jokseenkin tupaten täys turisteja ja matkamuistomyymälöitä...

Tuossa allaolevassa kuvassa olevassa hotellissa tuo köynnös on sitten viiniköynnöstä, täys pieniä vihreitä (eli raakoja) viinirypäleitä... Et siitä saattaa sitten myöhemmin kesällä avata vaan ikkunan ja tempasta viinirypäletertun naposteltavaksi. Noita kasvaa vähän siellä sun täällä, myös Dornbirnissä noita näkee ihan normaalien kotien seinustoilla, ihmiset viljelee syöntimarjat seinustoilla... Katkeroidun vähän Suomen lyhyen kesän vuoksi... olis varmaan meinaan aika kivaa napsia tuoreet rypäleet ikkunalaudalta.

Timo, Bodensee ja taustalla Meersburgin linna (jonne olis maksanut 4€ sisään, joten päätettiin töllistellä sitä vain ulkoapäin).

Astetta vaatimattomamman näköinen pytinki...

Nätti kaupunki kaiken kaikkiaan. Töllisteltävää riitti joksikin aikaa...

...............

Kun sitten oltiin jo kertaalleen keskusta kävelty läpi, lähdettiin ajeleen kohti Friedrichshafenin keskustaa. Kun sit päästiin sinne ja ajettiin parkkihalliin niin koettiin pieni actionseikkailu. Paikalliset parkkihallit toimivat nimittäin niin, että kun parkkihalliin ajaa, sieltä saa sellaisen muovisen ns. kolikon, johon sitten on tallentunut se aika jolloin on parkkihalliin saapunut. Sitten kun tulee takaisin muutaman tunnin päästä, niin se kolikko törkätään maksuautomaattiin joka kertoo paljonko on maksettava. Kun sit on maksut suorittanut, saa taas sen kolikon takaisin ja poisajaessa sillä saa sitten aukaistua sen puomin että pääsee ajeleen parkkihallista pois. Vähän kuin suomalainen paperilappusysteemi, mutta ilman paperin kulumista, kun samaa kolikkoa voidaan käyttää kerrasta toiseen.

Noh, kun sitten saatiin auto parkkiin ja yritettiin luikerrella ahtaasta autosta ulos ilman että kolhitaan naapuriautoa, Timo tiputti sen kolikon... ja tietenkin se kieri naapuriauton alle. Siellä hallissa oli niin pimeää, että ei nähty missä se kolikko oikein tarkalleen ottaen on, ennen kuin kekkasin et "käytä kameran salamaa apuna"... joten tässäpä hieno kuvatarina kolikon saamiseksi takaisin.

 

"Siellä se näkyy!" (Punainen lantti suunnilleen keskellä kuvaa)

"Ootas, nyt mä melkein jo yletyn siihen..."

"Jee! Sain sen!"

...Tuosta kuvastakin saa jo vähän käsitystä siitä, että kun Timppa joutui makaamaan mahallaan parkkihallin lattialla ylettyäkseen polettiin, niin lattia ei ollut kyseisellä hetkellä kovin puhdas... Timon paita ja housut olivat todella likaiset, vitsailinkin että ovat varmaan aidossa diselissä, kun kerta oikein Diselin paidan oli päällensä laittanut. Noh, onneksi Hennes & Mauritsilla on alennusmyynnit menossa, joten saatiin sitten Timpalle ostettua uus puhdas paita jo muutamassa minuutissa. Ja vanhaa paitaa rättinä käyttäen se onnistui vielä saamaan housunsakkin puhtaiksi reisistä ja polvista. Joten ei hätää, Timpan maine ei vielä mennyt kokonaan... ;)

Friedrichshafen ei kyl muuten mitenkään kovin kummoinen paikka sitten ollut, sellainen aika normaalin näköinen kaupunki. Ei ollut hienoa vanhaa kaupunkia tms. Mut tässäpä pari kuvaa kuitenkin. Ekana yksinhuoltaja joutsen ja kolme poikasta.

Timo, minä ja bodensee

Joku nätti muurinpätkä... siellä oli sellainen linnantapainen, mutta sinne ei päässyt eikä se niin komealta muutenkaan näyttänyt, et en jaksa kuvia tänne laitteleen. Tuo muurin loppupätkä oli nätimpi.

........................

Kun sit oli aikamme taas sielläkin talsittu, päätettiin vielä suunnistaa yhteen lähellä olevaan kaupunkiin, nimittäin Ravensburgiin. Kyllä, siellä sijaitsee myös Ravensburgin lautapelitehdas... ei me oikeastaan muuta koko paikasta sit tiedettykään.

Siellä oli alkamassa jotkut juoksukilpailut ja keskustaan viriteltiin just kauheesti sellaisia aitoja ja naruja, että missä saa kävellä ja missä ei. Sit siellä oli ihan älyttömästi ihmisiä, kun siellä oli lasten sarja alkamassa ja kaikki olivat saapuneet koko perheellä kannustamaan muksuaan. Tässäpä keskustasta kuvaa, ehkä siitä vähän saa selvää tapahtumista.

 

Kello alkoikin sitten olemaan jo jotain neljän pintaan ja päätettiin lähteä ajelemaan kohti Dornbirniä. Jalat alkoi olemaan jo jokseenkin väsyneet koko päivän kestäneestä kävelystä... Mutta ei hätää, käytiin tullessa varaamassa junaliput Saltzburgiin huomiselle, että ei se kävely vielä tähän päivään jäänyt! Seitsemältä lähtee juna aamulla, joten vieläkin aikaisempi herätys on luvassa. Ja tänään olisi taas yhdet läksiäiskekkerit tiedossa...

Tulee kyl lyhyt visiitti niihin kekkereihin, ollaan niin väsyneitä ja autolla vieläpä liikkeellä koululla tällähetkellä, että ei kyl viitsi kauaa olla. Juo aplarimehun ja sanoo heippa lähtijöille ja kyselee et haluuko joku muu liittyä seuraamme huomiseksi.